Kulkuväline
Matka starttasi
perjantaiaamuna yhdeksän aikaan ja hetki meni opetellessa
automaattivaihteisen auton ajamista. En halunnut edes ajatella, miten
osaisin ajaa suurkaupungissa ja miten päästä hostellille, vaikka
olin piirtänyt itselleni kartan ja reitti vaikutti helpolta. Matka
oli melko puuduttava, siihen kului vajaa 6 h ja moottoritie on melko
tylsä, suora ja nähtävyydet rajoittuvat roskaruokaravintoiloihin
ja metsiin.
Kun saavuimme lähemmäs
määräpäätä, alkoi bayou- eli rämealue, josta emme ehtineet
kuvia ottaa. Olisi ollut hienoa, jos olisi ollut mahdollisuus käydä
rämealueella, jonne ilmeisesti järjestettiin retkiä. Pienen
ruuhkaodottelun jälkeen saavuimme kaupunkiin ja reitti hostellille
oli helppo ja löysimme perille ongelmitta. Hostelli oli iso
punatiilirakennus ja meille oli varattu sängyt 8 hengen dormissa.
St.Vincent's Guest House
Heitimme tavaramme huoneeseen ja lähdimme tutustumaan kaupunkiin.
Sää oli lämmin ja aurinkoinen, päätimme kävellä muutaman
kilometrin päässä sijaitsevalle keskusta-alueelle, missä
sijaitsevat Canal Street, Bourbon Street ja French Quarter.
Pidin kovasti Garden
District -alueesta, sen tunnelmasta ja kauniista rakennuksista, jotka
olivat kovin tyypillisiä “southern”-tyylille eli muutama kerros,
parevekkeet, pylväät ja keinutuolit kuistilla. New Orleansissa
rakennukset olivat myös värikkäitä, näin punaista, keltaista,
violettia, mintunvihreää, keltaista, pinkkiä, vaaleansinistä ja
oranssia seinää ja ovea. Monien talojen aidoissa ja ovissa oli
koristeita liittyen pääsiäiseen ja menneeseen Mardi Gras'han.
Perjantai-iltapäivä
kului kaupunglla kuljeskellen ja paikkoja katsellen. Auringon
laskettua lähdimme takaisin kohti hostellia tarkoituksena etsiä
ruokapaikka. Ajatuksena oli mennä syömään erääseen paikallisten
suosittelemaan baariin, josta olisi saanut hyvää paikallista
ruokaa. Baari sijaitsi kadulla, joka risteäisi hostellimme kadun
kanssa, mutta ongelmaksi muodostui se, että kyseinen katu on noin
6-7 mailin pituinen. Kuljimme hostellin ohi kysyen ohjeita ja
respasta kerrottiin, että matkaa olisi vielä mailin verran. Alkoi
olla jo pimeä, jolloin New Orleansissa ei suositella liikkumista
ellei ihmisiä ole näkyvissä reilummin. Olimme myös todella
nälkäisiä, joten päädyimme kävelemään muutaman korttelin ja
löysimme pienen vietnamilaisen ravintolan, josta sai edullisesti
maukasta ruokaa: kevätkääryleitä riisipaperissa sekä Pad Thai.
Mahat täynnä piipahdimme vielä läheisessä baarissa juomassa yhdet ennen paluuta hostellille. Pää tyynyyn ja uni tuli nopeasti.
Mahat täynnä piipahdimme vielä läheisessä baarissa juomassa yhdet ennen paluuta hostellille. Pää tyynyyn ja uni tuli nopeasti.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti