Day 3

Toinen kokonainen päiväni Fairhopessa alkoi aamulenkillä ja maittavalla aamiaisella Bettyn keittiössä. Alkuperäisenä ajatuksena oli ollut piipahtaa Mobilen kaupungissa, mutta aikataulun niukkuuden vuoksi päädyimme kuitenkin muuttamaan suunnitelmia. Suurkaupunkeja tulen matkallani näkemään, joten halusin enemminkin kuulla alueen historiasta ja sisällissodasta, jonka asiantuntija Bob on.

Kävimme lounaalla rennossa karibialaistyylistä ruokaa tarjoilevassa paikassa, jonka terassilta oli mukavat näkymät lahdelle. Vatsat täynnä autoilimme kohti lähistöllä sijaitsevaa Blakeleyn "aavekaupunki" ja puistoa. Kyseessä on 1800-luvun alussa kukoistukseen noussut 4000 asukkaan vilkas kaupunki Tensaw-joen varrella. 1830-luvulla kaupunkia kohtasi kuitenkin useampi keltakuumeaalto, jotka tappoivat suurimman osan kaupungista. Myöskään sisällissota ja sen taistelut kaupungin ympärillä eivät helpottaneet kukoistamista, ja 1860-luvulla kaupunki oli käytännössä aavekaupunki.

Nykyisin paikka on luonnonpuistoalue, jonne voi tulla kuulemaan alueen historiasta, telttailemaan ja siellä järjestetään myös sisällissodan näytöstaisteluja. Varsinaisia kaupungin rakennuksia ei jäljellä enää ollut, paikalla näkyivät vain sisällissodan aikaiset juoksuhaudat ja poterot.

Loppuiltapäivä oli pyhitetty Fairhopen keskustan tutkimiselle.

Pysähdyimme pienessä kirjakaupassa kahvilla, käveleskelimme pitkin katuja, ja lopulta siirryimme illalliselle paikalliseen pizzeriaan, jossa sai ohutkuorista pizzaa sliceittain. Omani sisälsi aurinkokuivattua tomaattia, artisokan sydämiä ja fetaa, maukas yhdistelmä. Bob ja Betty käyvät pizzeriassa usein ja tuntevat sen omistajan, joka oli hyvin puhelias, tietoisuustaidoista ja meditaatiosta kiinnostunut mies. Hän innostui kovasti kuullessaan terapiasuuntauksestani ja kävimmekin mielenkiintoista keskustelua tietoisestä läsnäolosta. Hän oli välillä vähän turhankin läsnä hetkessä, koska ei useinkaan huomannut tiskin takana pizzojaan odottavia asiakkaita.

Ilta kului pakkaillessa ja maistellessa vaniljajäätelöä tuomani lakkahillon kera. Seuraavana aamuna olisi aikainen herätys ja ajomatka kohti uutta osavaltiota. Ensin Flordiaan, Pensacolan lentokentälle. Sieltä välilasku Charlottessa, North Carolinassa ja lopulta iltapäivällä olisin perillä Bostonissa, Massachusettsin osavaltiossa.