South 11th Street

Terveiset New Yorkista, ajastin muutamia postauksia NYC-viikolle, joista nyt vielä yksi, tällä kertaa kuitenkin pientä paluuta Oxfordiin. Eli kävin aiemmin kuvailemassa lempikadullani Oxfordissa, joten tiedossa on nyt kuvapläjäys. Kyseessä on aivan keskustan kupeessa oleva katu, jonka yritän juoksulenkeilläni juosta päästä päähän aina mahdollisuuksien mukaan. Kuvat eivät oikein tee oikeutta kadulle ja sen taloilla, mutta parempi kuin ei mitään. Ja minä toivon mukaan istun parasta aikaa JFK:n lentokentällä odottamassa paluuta Suomeen ja kotiin.

 Eihän kukaan voi vastustaa märän betonin kiusausta?

Day 9 and 10

Aamulla kohti bussiasemaa ja sieltä vajaan 4 h bussimatka New Yorkiin, missä vaihdoin toiseen bussiin joka vei minut sukulaisteni Mimin ja Howardin luokse noin tunnin ajomatkan päähän Pomonan pikkukaupunkiin. Siellä vietin seuraavat kaksi päivää aina torstai-iltaan saakka, jolloin sain kyydin New Yorkiin.

Mimin ja Howardin koti

Mimin ja Howardin kanssa lähdimme keskiviikkona aamupäivästä ajelemaan ja katselemaan hieman maisemia sekä Hudson-jokea. Päivä oli kuuma ja sumuinen, mutta maisemat olivat kaikesta huolimatta uskomattoman upeat.

Alhaalla Hudson-joki

Päivän pääkohteena oli kuitenkin Storm King -patsaspuisto, jonka kuvittelin olevan suunnilleen samanlainen kuin New Orleansissa näkemäni. Kuinka väärässä olinkaan. Puisto oli valtava, samoin suurin osa teoksista. Kokonaisuudessan alue on noin 2 neliökilometriä sisältäen yli 100 erilaista veistosta, ympäristötaideteosta ja patsasta, joista osa oli suunniteltu vartavasten puistoon ja osa hankittu sinne myöhemmin.

Kolmijalkainen Buddha

Tie vain jatkui ja jatkui

Yleisön painostuksesta muistin nyt ottaa myös kuvia syömisistäni. Pysähdyimme läheisen pikkukylän mukavaan ravintolaan, jonka pation varjoon tuulenvire kävi mukavasti. Olin taas meksikolaisen ruoan pauloissa, joten tilasin kana-papu -burriton, joka tuli salsa, quacamolen seka tortillasipsien kera. Annos oli melko reilu, joten ähkyn välttämiseksi otin puolet mukaani, kuten tekivät omien annostensa kanssa myös Howard ja Mimi. Lounas seuraavalle päivälle olisikin sitten valmiina.

Howardin annos oli visuaalisesti näyttävämpi, joten nappasin siitäkin kuvan. Ja kuulemma oli myös maittavaa.

Torstaina vain satoi, ja satoi. Päivä oli rauhallista oleilua, karttojen tutkimista ja sekä New York-päivien alustavaa suunnittelua. Olin myös aiemmin pohtinut uuden, pienen matkalaukun hankkimista ylimääräisille tavaroille, ja yllättäen sainkin Mimin ja Howardin ystävältä hänen vanhan matkalaukkunsa, jonka toivon olevan sopivan kokoinen lentokoneen sisälle otettavaksi. Iltasella tapahtuikin sitten siirtyminen Brooklynin majoitukseen. Perjantaiksi oli luvattu sadetta koko päiväksi, joten ennakoin suunnitelmieni kanssa ja ostin itselleni netistä pääsylipun MoMaan eli modernin taiteen museoon. Sisälle ei toivottavasti sataisi ja luvassa olisi paljon mielenkiintoista nähtävää.

Day 8

Kahdeksas päivä oli pyhitetty Providencelle, ja ihastuin kaupunkiin todella. Aamulla lähdin ensin keskustaan hakemaan bussilipun huomiselle, koska junat olivat myyty loppuun ja suunnitelmiini oli edellisiltana tullut muutos. New Haven ja Yale tippuivat pois reissusta, osittain siksi, ettei sinne olisi tiistaina mitenkän päässyt julkisilla, ja osittain siksi, että eilen sain vihdoin viestiä sukulaisilta, jotka asuvat New Yorkin lähellä. Sinne siis pariksi päiväksi ennen isoa kaupunkia.

Bussilipun oston jälkeen katsastin keskustan alueen ja sen hauskat pienet kaupat, minkä jälkeen lähdin hiljalleen takaisin kohti asumustani, ajatuksena oli kierrellä Brownin yliopistoalue, joka olisi matkan varrella. Upeita rakennuksia, vanhaa ja uutta sekaisin. Lisäksi Providencessa sijaitsee arvostettu taidekoulu RISD (Rhode Island School of Design), jonka vaikutus näkyi kaupungilla.

Lounaan palasin valmistamaan asunnolle, minkä jälkeen lähdin takaisin keskustan suuntaan, kuljin pitkin Benefit-katua, jonka varrella oli paljon historiallisia rakennuksia sekä upea pieni ja vanha kirjasto.

Otin trolley-bussin, joka kuljetti minut kohti Federal Hillin aluetta, joka on lähinnä yhden isomman kadun ympärille keskittynyt italialaisalue.

Federal Hilliltä kävelin takaisin keskustaan ja helle (+28 astetta) alkoi painaa kovasti, joten päädyin muutamaksi tunniksi haahuilemaan paikalliseen isoon ostoskeskukseen, jonka ilmastointi virvoitti minut uudelleen.

Day 7

Aamulla vielä Boston, tällä kertaa kiertelin Charles-joen ja Boston Common -puiston alueella juosten. Aamu oli kaunis ja ihmisiä liikenteessä reilusti, yksin ei tarvinnut juoksennella pitkin katuja ja polkuja.

Seinätaidetta 

Boston Common ja lampi

Lisäksi ennen lähtöäni AirBnB-majoittajani Albert sanoi voivansa viedä minut tavaroineni juna-asemalle, ja matkan varrella piipahdimme lounaalla South Bostonin kärjessä olevan Castle Islandin virkistyalueen pienessä, mutta hyvin suositussa sandwich-paikassa. Maisemat olivat hulppeat ja parasta oli nähdä läheisen Loganin lentokentälle lentävät koneet, jotka kulkivat jo melko läheltä. Muutaman kohdalla sai helposti luettua lentoyhtiön nimenkin.

Toinen paikka jonka Albert oli luvannut voivansa näyttää, oli hänen entinen työpaikkansa, joka sijaitsi aivan meren äärellä olevan rakennuksen 14. kerroksessa. Huimat näköalat, ja mahtava tilaisuus päästä tuosta vain jonkin firman toimistoon katselemaan maisemia. Onneksi en tuhlannut pariakymmentä dollaria edellispäivänä Prudential Centerin torniin, josta olisi kuulemma ollut hienot maisemat.

Iltapäivällä kuljin junalla Providenceen, ja lähdin kamppeineni kohti uutta majapaikkaani. Olin kartasta katsonut, ettei se kaukana ole, vain noin 1,5 km. Ei se matka, mutta ne jyrkät mäet ja 24 kg raahattavaa mukulakivillä. Sisulla perille ja aika väsynyt ja hikinen olinkin. East Providence oli rauhallista, lähinnä opiskelijoiden asuttamaan seutua. Opiskelijat täällä asuivat melko upeissa vanhoissa taloissa, ei mitään nuhjuisia opiskelijoiden betonikuutioita.

Majapaikkani oli upean talon yläkerrassa, puulattiat ja hulppeasti tilaa omassa huoneessa. Illemmalla kävin vielä pienessä tihkusateessa tutustumassa naapurustoon ja piipahtamassa lähikaupassa hakemassa ruokatarpeita.

Day 6

Toinen kokonainen päivä Bostonissa alkoi jälleen kiertelyllä. Olin päättänyt kierrellä ostosalueella eli BackBayn ja Newbury Streetin tienoilla. Hujautin metrolla kaupunginkirjaston paikkeille ja piipahdin myös sisään kun mahdollisuus oli. Kirjasto oli upea rakennus pylväineen, patsaineen ja sisäpihan aukioineen.

Kirjaston edessä olevalle aukiolle oli Bostonin maratonin pommin jälkeen tuotu paljon kukkia, muistoesineitä ja kannustavia lausahduksia.

Boston on samalla uutta ja vanhaa. Kaupungin siluettia katsoessa näkee usein sekä satoja vuosia vanhoja punatiilirakennuksia että kiiltäviä lasikuutioita.

Tuli kotoisa olo kun törmäsin Marimekon liikkeeseen ja totta kai oli käytävä myös sisällä.

Olin päättänyt ottaa tämän päivän hieman rennommin nähtävyyksien kannalta ja kiertelin paljon pikkukaupoissa, kuljeskelin rauhalliseen tahtiin Back Bayn alueella. Back Bay on 1800-luvulla rakennettua Bostonia, täynnä viktoriaanisia taloja ja aluetta pidetään yhtenä parhaiten säilyneistä kaupunkialueista tuolta aikakaudelta. Kirjaston ja kirkkojen lisäksi alueella sijaitsee muun muassa pitkä ja suosittu ostoskatu Newbury Street sekä valtava ostoskeskus Prudential Center.

Back Bayn jälkeen tallustelin jälleen kohti Boston Common -puistoa, jonka halki kävelin matkallani kohti South Stationin juna- ja metroasemaa. Boston Common on sopivankokoinen puistoaluea melkein Bostonin keskustassa ja se on varustettu poluilla, penkeillä, nurmialueilla, urheilukentillä, kahvilalla ja suurella määrällä päivästään nauttivia paikallisia sekä turisteja.

South Stationilta kävin vielä ostamassa itselleni lipun seuraavalle päivälle kohti Providencea. Kävelyä tuli päivän aikana mukavasti, varsinkin kun päätin vielä kävellä rautatiasemalta South Bostoniin.

Metroaseman koristeluja

South Bostonin halki kulkevat isommat kadut ovat aakkosjärjestyksessä pohjoinen-etelä suunnassa ja isoin länsi-itä -suuntainen katu on Broadway (East and West), joten suunnistaminen oli melko helppoa ilman pikkutarkkaa karttaakin.

Ruokaakin kävin nauttimassa päivän aikana, mutta vaikka ruokakuvien puutetta onkin kummasteltu, joudun taas tuottamaan pettymyksen, koska en jaksanut kaivaa kameraa esille sottaisen meksikolaisannoksen vuoksi. Hyvää se kuitenkin oli ja meksikolainen ruoka on jostain syystä reissun aikana maistunut erityisen useasti.

Day 5

Olin päättänyt pyhittää ensimmäisen kokonaise päivän kaupungin nähtävyyksien kiertelyyn ja ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Harvard.

Hujautin toiselle puolen kaupunkia metrolla ja kiertelin hieman omatoimisesti aluetta. Harvard Square ja muutenkin Cambridgen alue on kaunista seutua, paljon punatiilisia rakennuksia, jotka tuntuvat olevan Bostonin tunnusmerkki.

Olin etsinyt tietoa Harvardista etukäteen ja tiesin, että siellä järjestetään ilmaisia opastettuja kierroksia, joten mielelläni lähdin mukaan kuuntelemaan alueesta, Harvardin historiasta ja nykypäivästä.

Oppaamme ja Harvard Yard

Ydin eli Harvard Yard

Asuntoloista kuulimme mm. seuraavan hauskan jutun. Sisällissodan aikana Bostonissa olleet pohjoisvaltioiden sotilaat majoittuivat mm. muutamaan Harvadin asuntolaan. Heillä alkoi olla ammukset lopussa, joten he päätyivät sulattamaan yhden asuntolan kaikki ovennupit ammuksiksi. Loppujen lopuksi sodan päätyttyä Harvard halusi ovennuppinsa takaisin ja päätti haastaa Yhdysvallat oikeuteen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Yhdysvaltojen valtio on haastettu oikeuteen, ja vieläpä voitokkaasti.

 Yksi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden asuntoloista

 Widener, yksi monista kirjastoista

Harry Elkins Widener Libraryn rakentamisen taustalla on myös mielenkiintoinen tarina. Sen rakentamiseen antoi rahat (3,5 miljoonaa dollaria) Harvardissa opiskelleen Harryn äiti, Eleanor Elkins, joka halusi muistaa Titanicin haaksirikossa kadonnutta poikaansa, joka kirjahulluna oli päättänyt pelastusveneeseen kiivetessään palata vielä hakemaan juuri hankkimaansa arvokasta kirjaa, jonka oli unohtanut hyttiin. Sille tielle jäi poika, ja legendan mukaan Eleanor halusi lahjoituksen myötä myös estää muita opiskelijoita kokemasta samaa kohtaloa kuin poikansa, joten siitä lähtien kaikkien opiskelijoiden olisi suoritettava uimakoe valmistumisen ehdoksi. Ilmeisesti 1920-luvulla uimakokeita järjestettiinkin, mutta ne eivät liittyneet Harryyn, eikä niitä enää järjestetä.

Yours truly ja herra Harvard

Harvard on perustettu vuonna 1636, joten sen alueella on paljon vanhoja rakennuksia ja Harvard on halunnut säilyttää alueen alkuperäisilmeen. Ainakin teoriassa. Kaupunki halusi rakentaa paloaseman Harvard Yardin läheisyyteen ja saikin yliopistolta siihen tarkoituksen tontin mutta samalla myös vaatimuksen siitä, että paloaseman tulee sulautua ympäristöönsä eikä modernia rakennusta tontille saa rakentaa. Vasta kolmas piirrustuskierros hyväksyttiin, vaikka kaupunki kovasti nurisikin kallista rakennusta vastaan. Paloasema on upea ilmestys, mutta vielä hauskempaa on tien toiselle puolelle muutaman vuoden kuluttua rakennettu Harvadin tiedekeskus, joka on moderni betonilaatikko.

Harvardin jälkeen päätin ottaa jalat alle lähteä kävellen Cambridgen läpi kohti Bostonin keskustaa ja italialaista kaupunginosaa North Endiä. Matkalla kuljin myös MIT-yliopiston ohitse. MIT on ulkomuodoltaan täysin Harvardin vastakohta eli lasia, modernia muotokieltä ja arkkitehtonisia ratkaisuja.

Longfellow'n sillalta oli upeat näkymät Charles-joelle ja sen yli kaupunkiin kohti Black Bayn ja Beackon Hillin alueita.

Pujottelin katuja pitkin kohti North Endiä. Boston on yllättävän mäkinen, olin kuvitellut sen melko tasaiseksi joen suistoalueeksi, mutta väärässäpä olin.

Myös kuuluisa Freedom Trail osui matkani varrelle ajoittain ja seurailin sitä aina sopivissa väleissä.

Sodassa menehtyineitä muistettiin monissa paikoissa, alla erään kirkon pihalla ollut teos.

North Endistä kuljeskelin kaupungin halki kohti Boston Common -puistoa, jonka lävitse kuljin kohti kaikkien Frasier-fanien pyhiinvaelluskohdetta, Cheers-baaria. Piipahdin sisällä, mutten jäänyt muiden turistien joukkoon.

Matkaa kertyi kaikenkaikkiaan päivän aikana ainakin 15 kilometrejä ja kävellen kului 9 h. Asunnolle saapuikin melko uupunut tyyppi ja uni maittoi hyvin.